Rabbelugnin kartano

Rabbelugnin kartanoa sanottiin aina Takamaan kartanoks.

Wreden sisarukset ratsasti usein hevosilla sieltä kartanolta. Oli saappaat jalassa, niin kuin kuuluu ollakin.

Tytär oli joskus ratsastuskoulussa kartanolla, tuli käytyä siellä pihalla aika usein.

Mie oon käyny sisälläkin. Asuttiin siinä lähellä, niin tuli pakostakin käytyä. Siel pidettiin maamieseuran pikkujouluja ja tilaisuuksia myös. Kartanon alakerrassa oli keittiö ja alakerran huoneita. Yläkerta oli sellanen juhlavampi, oli saleja. Alakerta oli tavanomaisempi. 

Muistan, kun muutettiin Myllykoskelle niin asuttiin vastapäätä Rabbelugnin kartanoa. Kerran talvella menin bussiin ja kuski sanoi, että Eeva-neiti tulee vielä, ootellaanpa hetki. Ja vapaaherratar käveli jäätyneen joen yli bussin kyytiin. Bussikuskit ties, että jos oli kesälläkin vene tulossa joella, niin ne jäi varttumaan kyllä. 

Rabbelugnin kartanon suoralla oli hevoskilpailuita. Kartanost lähti koivukuja sinne maantielle, siit tuli kaks kilometrii. Yks hevonen kerrallaan juoksi suoraa, ei siinä enempää mahtunut. Mut vuorotellen juoksivat.

Siel Rabbelugnin kartanol oli hevossiittola aikoinaan.

Maamiesseuran pikkujoulut pidettiin aina Rabbelugnin kartanolla, ne oli silleen väleissä kyläläisten kanssa.

Siihen aikaan kun miehet oli ojittamassa meidän taloa, niin Rabbelugnilta kerrottiin, että miehet voi yöpyä siellä ojittamisen aikana. Kun siihen aikaan kaks-kolmekymmentä miestä oli ojittamassa, niin ne yöpy ja söi aina siinä talossa missä ne ojitti. Mutta nää tarjos, että voi yöpyä Rabbelugnilla. Ne oli silleen lähellä kansaa nää neidit.

Kartanon mailla on ollut myös Toivolan tila, hieman Kouvolaan päin. Ehkä 1920-luvulla, vankeja oli siellä. Kun vangit vapautui, niin niitä oli siellä viljelemässä ja töitä tekemässä.

Tuolta kartanon mailtahan löytyi se vanha lentokone. Se oli piilotettu sinne, kun Suomessa ei saanu siihen aikaan lentää.

Ja siellä kartanon keittiössä oli naruhissi! Siihen laitettiin alhaalla tavarat, vedettiin ylös ja vietiin tarjolle ruokasaliin.