Muistoja Mämmälästä

Kortojaa kutsuttiin joskus nimellä Pikkujoki. Sinne Pikkujoelle (nykyisen Ykköstorin taakse) menimme porukalla, hyppimään veteen laiturilta tai sellaiselta betoniselta alustalta. En tietenkään osannut vielä uida, mutta silti piti veteen hypätä. Onneksi toiset auttoivat ylös vedestä, lähdin huutaen kotiin.

Rapuja on pyydetty Kortojalta. Ja niitä tuli!

Kortojalla kävi naiset pyykillä.

Keväällä myö poikien kanssa otettiin aina kisat, kuka ensimmäisenä ui siellä. Vaatteet päällä. Sit vähän aikaa kuivateltiin itteämme ennen kuin mentiin kouluun. Myöhästyttiin aika reippaasti. 

Kortojan muisto vuodelta 1977 tammi-helmikuulta. Siinä sen Kortoja oli silloin ilmeisesti meijerin laskuoja. Kesäisin se haisi aivan kauheelle, kun meijeri ilmeisesti laski kaiken vetensä sinne. Ja mulla oli kaks viisvuotiasta pikkunassikkaa, joita se jääpeite tietysti kiinnosti hirveästi. Ja pojat putos sinne ja ne pelastettiin. Mut muistan, että se oli aika työ saada suojapuvut ja saappaat hajuttomiksi ja pojat kylvetettyä. 

Uimakoulussa käytiin tehtaalla ja uimassa Lauttarannassa. Tehtaalle kuljettiin aina junarataa pitkin, Valtatietä ei vielä silloin ollut. Asemalla katseltiin junia, joskus sussujakin siinä samalla!

Terholassa käytiin elokuvissa. Pääsin sinne ilmaiseksi, kun olin karkkia myymässä.

Näiden Kymijoen Hoivan talojen tilalla oli ennen peltomaata, josta poimittiin metsämansikoita. Nytkin niitä rannasta joskus löytyy. En olisi ikinä uskonut, että vanhana asun vanhalla mansikkapaikalla!

Kävin Mämmälän koulua ja radan toisella puolen yläkoulussa. Pidin myöhemmin kemikaalikauppaa täällä Inkeroisissa. Mämmälän kylä oli ennen vilkas, oli kolme pankkia, posti, apteekki, valokuvaamo, kampaamo ja kauppoja. Tehtaan takia tietysti. Suomen Tivolikin kävi täällä, se oli kyllä mahtava. Tivoli oli pellolla lähellä kauppoja, sen tuleminen oli aina suuri tapahtuma.