Kirkkovuoren hautausmaa ja Wreden hautakammio

Kirkkovuoren hautausmaalla käytiin iltaöisin kesäisin, ku se oli jännittävää. Jos vaikka sattus näkemää jonkun kummituksen! Se oli ihan vaan meiän muutamien harrastus. Meit oli pari kolme naapurin tyttöö siinä ja minähän se olin siinä semmosena priimus moottorina. Toisii pelotti enemmän ku minuu, minuuki pelotti, mut sit ei voinu näyttää. Kun meni makaamaan siihen kivimuurin päälle, niin sit siel voi nähä sellasta mitä muuten ei nää. Sinipiiat nousee sieltä alhaalta ja tanssii hautojen päällä, kaikkee tämmösii. Ja jotkut väitti näkevänsäkin. Et oli muillaki mielikuvitusta ku minulla!

Myöhemmin hautausmaa on näytelly meiän elämässä isoo osaa, kun tää ammatti oli se mikä se oli. Niin tää Wreden hautakammio oli yksityiskäytössä, sinne ei päässy kuka tahansa. Mutta meiän piti se sit aina koristella, ketä sinne sitte saatettiinkin. Faabilla oli aina se tapa, että hän tuli kauppaan ja heitti jumalattoman avainnipun siihen pöydälle ja sanoi: Tos on! Ja sit täyty aina lypsämäl lypsää, että koska ja mitä ja kuka. Ja sit silloin kun tääl juhlittiin sitä kansanvallan päivää, en nyt muista minä vuonna. Mut luultiin et siitä tulee oikein kaunis päivä, 17. heinäkuuta. Tänne tuli ministerit ja kansanedustajat ja kaikki sillon. Tää Wreden kappeli piti sillon sit kunnostaa juhlakuntoon ja siin olikin aikamoinen homma kun sitä ei oltu varmaan siivottu muutamaan vuoteen. Paksu pöly leijui joka puolella sisällä. No me laitettiin se sitten siihen kuntoon. Ja Faabi toivo, että oltais istutettu sypressejä kammion eteen, mutta kun oli heinäkuu ja kovat helteet niin ei niillä ollu mitään elinmahdollisuuksia. No me tehtiin siihen sitten tekopuut oikeasta sypressistä, mutta tekemällä tehtiin juhlan ajaksi.

Kappeli on hyvin pieni. Siel on pieni alttari peräseinällä, jonka päällä on metallista tehtyjä seppeleitä kukkineen päivineen. Ne on hyvin kauniita. Ja sit siinä keskellä lattiaa on valtava metalliluukku, josta sitten laitetaan arkut ja tuhkat alas. 

Mie kuljin jossain vaiheessa siintä Wreden hautausmaan ohi. Ja katsoin, että sieltä näkyi valon välähdyksiä. Mietin, että mikä valo siellä liikkuu. Mutta se oli varmaan katulamppu, joka näkyi sieltä Inksan tai Anjalan puolelta. 

Mie olen ollu tuon Kirkkovuoren hautausmaan lähellä mustikoita poimimassa. 

Lenkkipolult on poikettu aina silloin tällöin kattomas Wreden hautuumaata.

Mie olen ollu laulamas siel hautausmaalla. Mentiin luokan kans sinne ja laulettiin ruotsiks.