Keskikosken silta

Se oli 1950-1960-lukujen vaihetta, kun Keskikosken kohdalta jokea ruopattiin. Isot rekat ajo kivipengertä pitkin. Silloin ne penkereet muokkautui sellaisiksi.

Myö oltiin pojannaskaleita silloin, kun piti lähteä uutta siltaa katsomaan.

Ja mie oon saanu nopeussakot siin sillal!

On siinä sillalla semmonen hauska juttukin käynyt. Tuttu taksikuski aikoinaan puhui, että oli ottanut Ummeljoen puolelta kyytiin hieman juovuksissa olevan miehen, joka oli pyytänyt kyytiä Myllykoskelle. Oli sitten keskellä Keskikosken siltaa käskenyt pysäyttää auton. Kaveri astu ovesta ulos, nous sillankaiteelle ja hyppäs siitä alas! Taksikuski hätäänty ja kerkes katsomaan sillan kaiteen yli, niin kaveri nappas toisen kengän siitä joen pinnalt ja ui rantaan. Se tuli autolle ja sano, nyt mennään kotiin vaihtaan vaatteet. Ajettiin kaverin kotiin, hän vaihtoi vaatteet ja sit lähti lunastamaan vetopalkkiota!

Kyl myökii aika uhkarohkeita lapsena oltiin. Myökin siitä riippusillalta otettiin vaan nenästä kiinni ja hypättiin Kymeen! Siit pääs eteenpäin aika hyvää vauhtii! Mut takaspäin piti tehdä kunnolla töitä, oli sen verran voimakas virta. 

Keskikosken siltahan romahti kesken rakennuksen. Ennen sitä kuljettiin tehtaan sillan kautta. Se oli todella kapea silta, jos yks auto meni niin piti vetää maha selkänahkaan kiinni. Se oli niin pelottava silta. Ja joskus kuljettiin turbiinihallin kautta, mut siel oli kauhee melu. 

Keskikosken siltaa kun rakennettiin, niin se ensin sortu.