Inkeroisten silta

Muistan, kun Inkeroisten siltaa rakennettiin. Ne oli jo niin lähellä ne päät toisiaan, että kylil puhuttiin että nyt sielt pääsee jo Inkeroisten puolelle. Et siihen on laitettu lankut siihen alas ja siit menee sit taas tikkaat sinne toiselle puolelle. Äiti ja isä päätti, et lähetää jonnekin iltakylään tänne Inkeroisiin. Mie en oo kyl koskaa pelänny niin kauheest, kun siit mentiin ensin portaat alaspäin ja sit oli kolme-neljä lankkuu aivan veden pinnassa. Äiti talutti minuu, isäl oli pikkuveli käsimutkas. Ne meni eellä ja sit taas nousivat ylös Inkeroisten puolen pätkälle. Mut sit mie olin niin kovast laittanu jarrut päälle, et takastulles piti mennä lautalle, mie en enää menny siltaa!

Sieltä sillan alta myö hypittii aina jokee, kun aikuisten silmä vältti! Ja siel ol hirveesti rojuu siel joessa, onneks ei käyny mitään. Ois voinu käydä vaikka mitä. Siel oli kuulemma polkupyörii ja jotain maanviljelyskoneitakin siel joessa. 

Mul on tost Inkeroisten sillast sellanen muisto, et mie olin ekaluokal koulussa ja opettaja vei meitä mielellään Saukonmäelle Anjalan puolelle. Siel oli sellanen varmaan Kustaan sodan aikanen paikka, missä pommitettiin silloin kun se oli Venäjän puolta. Ja sit tost sillalla oli sellaset kauheen isot raot, joista näki sinne alas asti jokeen. Ja minuu pelotti niin kauheest etten mie uskaltanu kävellä ollenkaan siitä, mistä ois pitäny kävellä vaan kävelin keskel siltaa. Ja sit tää opettaja suuttu ja komens pois sieltä.

Uus silta on tehty vuonna 1979. 

Inkeroisten vanha silta oli surkeen kapea.