Apteekki

Ihmiset sanoivat, kun vanha apteekki purettiin, et nyt tuli uudet lääkkeet tilalle! Kun siihen tuli ravintola.

Mun tutustuminen apteekkiin kävi, et aina koulun jälkeen piti hakea perheen lääkkeet apteekista. Se oli koululaisten tehtävä, kun oli perheessä isovanhemmat, vanhemmat ja sisarukset. Ja toinen tutustuminen apteekkiin oli, kun yhteiskoulun tien varressa oli mahtava kriikunapuu siinä apteekin takana. Ja sen juurella oli upeita kukkia, ja myö käytiin varastamassa niitä kukkasipuleita siint maasta!

Ja koulun läheltä käytiin pensaasta syömässä taikinamarjoja. Kun silloin ei lapsil ollu mitään hyvää, niin se taikinamarjakin oli olevinaan niin hyvää! Se oli joskus 1950-luvulla. 

Apteekista muistuu heti mieleen se hämäryys ja apteekin hajut.

Sota-aikana kun mie olin yhteiskoulus, myö käytiin ostamas sielt raakaa lakritsia ja salmiakkia!

Silloin oli yöpäivystys apteekissa, pääs keskellä yötäkin hakemaan lääkkeitä. Mentiin sisään tosta keskimmäisestä ovesta ja siel oli luukku, josta sitten sai lääkkeet.

Ja ainakin yskänlääkkeitä ne teki itse siellä apteekissa.

Apteekki oli mäen päällä, sinne oli paha mennä. Muistattekos kun se oli liukas talvella?