Kansanopisto

Opistolla käytiin käsityötunneilla aikoinaan. Ja sen opiston vararehtori opetti koko talven meille parsintaa! Oli koripohjaparsintaa ja pykälistöparsintaa. Ja koskaan en oppinu sitä pykälistöparsintaa. Ja muistan, kun äiti sanoi että nyt työ ootte varmaan tästä parsinnasta täysoppineita!

Tunne itsesi luki kansanopistolta saaduissa sormuksissakin.   

Ja muistan sieltä opistolta, kun opiston rehtorin vaimo oli vararehtorina. Ja oppilaina oli Juha Watt Vainiota ja muita niin meillä oli kanttori opettajana, joka opetti kirkkolaulua, musiikinhistoriaa, laulua ja musiikkia. Ja kun oli soittajia paljon siellä, niin hän sai sitten tällaisen kuningasajatuksen, että jos kevätjuhlaan harjoiteltaisiin tällänen kappale, kuin Tonava kaunoinen. Alkuperäiskielellä ja kuorolle ja orkesterille sovitettuna. Ja me koko talvi joulusta lähtien harjoiteltiin kaks-kolmekin iltaa viikossa koulun jälkeen. Ja sit kaks tai kolme viikkoa ennen kevätjuhlaa tää vararehtori ilmoitti, et kyllä se on aivan liian kevytmielinen laulu kevätjuhlaan esitettäväksi! Niin se on jäänyt kyllä mieleen! Kun tavataan sen aikaisia kavereita niin muistellaan katkerina, se oli niin valtava ponnistus!

Kansanopistossa opiskeltiin lähinnä käsitöitä, kankaankudontaa, ompelutöitä ja kotitaloutta.

Mun äiti, vaikka sil oli viis lasta niin se otti nuorimmaisen sinne mukaan. Siit tyttärest, jonka hän otti mukaan, tuli oikein käsityöihminen!

Ja eiks siel opetettu ruuanlaittoo ja kodinhoitoo kaikenlaist, kun minust ne on hirveen kätevii ne ihmiset, jotka on käyny kansanopistoo!

Sitte silloin, kun mie olin kansanopistos niin sinne tuli sellanen liiketalouslinjakin. Vai liikesivistys. Siel oli siihen aikaan kai 80 opiskelijaa.

Kansanopiston rannassa oli opiston ja maamieskoulun sauna.

Maamieskoulu oli aikanaan kansanopiston vieressä. Siellä opetettiin joskus miehille puutöitä. Se maamieskoulu muutti joskus 1950-luvun puolessavälissä Anjalan puolelle.

Ja mullakin on kansanopistost sellain muisto, että mie oon ollu Myllykoskel sillon. Ja nuorisojärjestöjen edustajil oli syyspalaveri sillon tääl kansanopistol. Ja sit mie lähin kotiin sielt, ja kotona kysyttiin millasta siel oli. Ni mie sit kuvailin mitä oli ollu. Ja silloin kansanopistol oli seinäs sellanen teksti kuin Tunne itsesi. Mie sit sanoin siitä niin kotona ihmettelivät, että sellanen lausehan on lääkärin vastaanotolla, ei siel sellasta voinu olla! Mie sanoin, et minust ainakin tuntu että siel sellanen lause oli!

Kun ne keräs yhteiskoululle rahoja, niin kansanopistolla esitettiin näytelmiä. Ja mun isä esitti yhes sellast vanhaa rouvaa.

Kansanopistolla järjestettiin juhlia. Ja konsertteja. Ja kylän juhlia. 

Illat kansanopistolla oli parhaimpii. Kun piti mennä asuntolaan ja sielt sit livahdettiin ulos! Siel alko illal kuuden aikaankin viel tunnit. Meit oli kolme tyttöö tuolt Keltakankaalt ja kyllä myö siellä asuttiin asuntolassa myös.