Liikkalan työväentalo

Liikkalan työväentalo oli mulle kuin toinen koti. Olin keittiössä töissä ja jokapaikan luutana. Työtä oli kovasti. Ja siellä oli tanssejakin. Ja häitä.  

Liikkalan työväentalo oli metsän reunassa urheilukentän suunnas. Siel oli siihen aikaan elokuvia. Niin kuin VPK-talollakin, niitä näytettiin molemmissa. Myö asuttiin siinä työväentalon lähellä, oltiin vessaan lähdössä ja karattiinkin työväentalolle kattoon elokuvii! Ja kerran karattiin päivätansseihin! Sit koko kylä puhu, että oltiin oltu työväentalol tansseis! Siitä meiltä kotoa ei ollu kuin 100 metriä työväentalolle, niin juostiin sieltä päivätansseihin. Meil oli viel tallukkaat jalas, mut ei haitannu mitää! Meitä oltiin kielletty menemästä sinne, oltiin niin lapsia vielä. Oli siellä näytelmiäkin.

Liikkala oli siihen aikaan niin jakautunu, että toiset kävi VPK-talol ja toiset työväentalol. Ja mie olin oikeastaan niitä, jotka kävi VPK-talolla! Sit salaa karattiin työväentalolle. 

Mie taas en oo koskaan käyny VPK-talolla, myö oltiin niin työväenhenkisiä. 

Äiti ei aikoinaan laskenu meit tansseihin työväentalolle, kun oltiin niin nuorii. Mut sit myö sanottiin, et myös ollaan siel lipunmyyjinä! Sit myö päästiin tansseihin. Sit kun se selitys ei enää kelvannu, niin myö sanottiin et myö ollaan kanis ottamas vaatteita vastaan! Ja siel myö kyl sit oltiinkin ja sit myö päästiin viel tanssimaankin sen jälkeen aina.

Ja sit myö käytiin siel voimisteluryhmässä aina. Meil ol sellaset keltaiset lyhyet hameet ja puvut. Ja sit myö kierrettiin Saverol ja kaikki nää pienemmät paikat esiintymässä. Siel työväentalol se meitin toimintakin oli. 

Työväentalol on ollu mun serkkutytön häät.

Työväentalol ol tapaninpäivätanssit, käytiin siellä. 

Työväentalo ol ihana paikka! Siel on käyty tansseissa ja sit siellä oli hiihtokilpailuja ja vaikka mitä urheilua, kun kuuluin Liikkalan Vauhtiin.