Ummeljoentie 1940-1950 luvuilla
Kun lähtee Korialta etelään johtavaa maantietä, tulee vastaan Värälä. Vasemmalla on Tolkkilan kartano, jossa lapsena olin kurkkumätää potemassa. Nyt se on Elimäen seurakunnan hienosti kunnostama leirikeskus. Tien oikealla puolella on vaatimaton Wärälän rauhankivi. Vasemmalla Kymijoen rannassa on Kurjenniemi. Ennen siellä oli Henrik Wreden perustama Toivolan kartano, joka tarjosi vapautuneille vangeille työpaikan. Koivujen reunustamalle Takamaan suoralle tultaessa vasemmalle jää Sikomäki, oikealle Vallinmäki. Sitten on oikealla Takamaan kansakoulun rakennus. Siellä kävin kansakoulun 3. ja 4. luokat vuosina 1941-43. Koulun vastapäätä lähtee koivukuja Takamaan kartanoon, oikealta nimeltään Rabbelugn. Se oli Mathilda Wreden lapsuuskoti. Hänkin kävi vastapäistä kansakoulua. Pian ohitetaan Alaportiksi kutsuttu tienkohta. Sitten tulee metsäinen alue. Oikealla on Matomäki. Siellä lienee ollut paljon käärmeitä, joita vähätellen sanottiin madoiksi.
Asutulle alueelle tultaessa oikealla on Köyrikallio, vasemmalla Emmanmäki. Siinä oli asunut Emma Palmgren, joka hukkui omaan kaivoonsa. Hänen luonaan kirjailija Eeva-Liisa Manner oli lapsena kesähoidossa. Lapsuudessani tien varrella oli seuraavia taloja: oikealla Leander Forsström, vasemmalla Eskel, Niskanen, Aalto-suutarin talo, sitten Liljeblom, oikealla Peräsaarentien jälkeen Oskar Forsström, Heikkilä. Lindstredt, Kivimäki, Tyllinen, vasemmalla Viita, Emil Yrjölä, Ilosaari ja tehtaan taloissa Jokinen, Kääriä, Lemponen, oikealla Aalto, Katajala, Otto Forsström, Niskanen, Nivel, Viherkoski, Grönlund, vasemmalla Hurme, Purtilo, Kuusela, Anna-Maria Palmgren, Vuorela, oikealla Erkki Yrjölä, Boxberg, Strandman, Kyminlaakson Osuusliike, rukoushuone, Pekkola, alakansakoulu, vasemmalla Vuorela, Liljanto, Nyfors ja Auerniemi. Nyt ollaan jo Yrjölänmäellä. Alas itään, Kymijoelle päin, ennen Yrjönsuuren taloa, lähtee Ruukinkuja tehtaalle ja patosillalle. Kulmauksessa on kolme kauppaa: osuuskauppa, Kokkonen ja Ristelä.
Vielä 1940-luvulla oikealla oli Sivander, joka hoiti postia. Arkisin iltapäivällä sinne tuli koko kylän posti. Ne jaettiin pihalla. Talon tytär luki vastaanottajien nimiä ja ympärillä seisovat ihmiset ottivat oman ja naapuriensa postin. Sitä ei ollut paljon. Talven pakkasilla posti voi olla myöhässä ja odottajat palelivat.
Oikealle ylös johtava tie vie työväentalolle. Maantiekin jatkuu alamäkenä ja oikealle puolelle jäävät ainakin Mäkelä, Halme, Lassila, Öhrling ja Haapala. Tähän loppuu se osa kylästä, jonka tunsin hyvin. Tie jatkuu Ummeljoen Alapäähän. Sieltä tiedän Osuuskaupan, Lemolan ja Eskolan sukulaistalon sekä vähän etäämpänä Prihan kaupan. Anjalaan päin muutaman kilometrin jälkeen ohitetaan Oilin mänty. Tarinan mukaan Oili-niminen mies hirttäytyi siihen. Anjalan kirkonkylästä tiesin Paaranmäen, josta kummisetäni vaimo oli kotoisin ja kirkon sekä kunnalliskodin, joka oli Alma-tätini koti.
